Perustulo tyrmätään monesti suoralta kädeltä vedoten sen rahoituksen hankaluuteen. Tässä kirjoituksessa esitetään rahareformi yhtenä keinona rahoittaa ainakin osa perustulosta. Lisäksi esitetään maltillisempi vaihtoehto, jossa keskuspankin harjoittama määrällinen keventäminen suunnattaisiinkin suoraan ihmisille ”kansalaisosingon” muodossa.

Nykyisin yksityiset pankit luovat lähes kaiken rahan lainaustoiminnan yhteydessä. Rahareformi siirtäisi rahanluontivallan yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun.
Lainaustoiminta säilyisi kuitenkin yksityisissä käsissä, mutta jatkossa pankit voisivat lainata ainoastaan olemassa olevaa rahaa sen sijaan, että ne luovat uutta rahaa lainanannon yhteydessä. Rahareformia perustellaan talouden vakauttamisella, demokratian lisäämisellä ja eriarvoisuuden vähentämisellä, mutta se voisi helpottaa myös perustulon rahoitusta. Suomessa rahareformia ajaa Talousdemokratia ry.

Rahareformi tuottaisi joka vuosi noin 6 miljardia euroa tuloja valtion budjettiin, jos M1-rahamäärä jatkaisi sen keskimääräistä kasvuvauhtia. Uusi raha voitaisiin valtion kulutuksen, verojen alentamisen tai velkojen maksamisen sijaan jakaa suoraan kansalaisille. Asukasta kohden se tarkoittaisi 1200 euroa vuodessa eli tasan 100 euroa kuukaudessa, myös lapsille. Vaikka rahareformi yksinään ei riittäisi rahoittamaan edes vaatimattomimpia perustuloehdotuksia, olisi siitä varmasti apua kun verotusta ei tarvitsisi kiristää aivan samassa määrin.

Rahareformia maltillisempi uudistus on ”QE4People” eli keskuspankin määrällisen keventämisen (ns. quantitative easing, QE) kohdentaminen suoraan kansalaisille. Tällaista väliaikaista ”kansalaisosinkoa” on ehdottanut mm. Iso-Britannian työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Jeremy Corbyn.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti tammikuussa 2015 valtion velkakirjojen osto-ohjelman. Tämän QE-ohjelman myötä se luo uutta rahaa yli 1000 miljardia euroa noin puolentoista vuoden aikana. Rahat päätyvät valtion velkakirjojen omistajille eli lähinnä pankeille ja institutionaalisille sijoittajille kuten eläkerahastoille.

Sen sijaan, että EKP luo uutta rahaa finanssimarkkinoille voisi se luoda sitä suoraan ihmisille. Tämä myös kasvattaisi ostovoimaa paljon suoremmin ja helpottaisi inflaatiotavoitteen saavuttamista. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ei ainakaan suoralta kädeltä tyrmää ideaa.

Saman suuruinen QE-ohjelma suunnattuna suoraan kansalaisille tarkoittaisi noin 3400 euroa jokaiselle euroalueen asukkaalle, myös lapsille. Kuukausitasolla tämä tarkoittaisi vajaata 200 euroa. Tälläkään ei rahoitettaisi jatkuvaa perustuloa kokonaan, mutta olisi siinä varmasti oiva apu.

• Patrizio Lainà, väitöskirjatutkija ja Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

(HUOM: Vierasblogissa pohditaan vapaasti erilaisia perustuloon liittyviä kysymyksiä. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä ole Suomen perustuloverkoston mielipiteitä.)