Canadian Centre for Economic Analysis (CANCEA) on vastikään tuottanut simulaatioon perustuvan tutkimuksen, jonka mukaan perustulo kasvattaisi huomattavasti Kanadan taloutta, loisi työpaikkoja, tekisi hyvää erityisesti paikallisille yrityksille, vahvistaisi keskiluokan asemaa ja lopettaisi köyhyyden. Tutkimus löytyy tästä osoitteesta: https://www.ubiworks.ca/groweconomy
Tutkimuksen perustulomallit
Tutkimuksessa simuloitiin negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustulomallia (“takuutulo”, “guaranteed minimum income” eli keski- ja pienituloisille miinusmerkkinen tulovero) sekä mallia, joka yhdistää negatiivisen tuloveron ja sosiaalisen osingon (eli universaalin perustulon, joka jaetaan kaikille yhtälaisena). Kumpikin malli tuotti samansuuntaiset tulokset.
Negatiivisen tuloveron mallissa 18-64-vuotiaille jaetun perustulon määräksi asetettiin 2000 Kanadan dollaria eli 1290 euroa (3.1.2021 kurssilla). – Kuitenkin parisuhteessa eläville määrä olisi vain 1500 dollaria eli 968 euroa. – Työtuloista jaetun summan määrä vähenisi puolella, eli esim. 1800 euron palkasta summa vähenisi 900 eurolla, joten 1800 euron palkan päälle saisi perustuloa 390 euroa.
Yhdistelmässä, jossa oli mukana sosiaalinen osinko, sama 2000 dollarin summa oli jaettu niin, että 1500CAD oli negatiivista tuloveroa ja 500 sosiaalista osinkoa. Siten tuo 500 ei vähentyisi työtuloista, vaan puolella vähentyisi vain 1500 dollarin osuus; eli euroina 1800 euron palkasta 1290 euron kokonaissumma vähenisi 968/2=484EUR; palkan päälle saisi siis jopa 806 euroa perustuloa. Perustulo sosiaalisella osingolla olisi kalliimpi rahoittaa, mutta kannustaisi siis enemmän rahan ansaitsemiseen suuntautuvaan työhön.
Raha kiertoon, talous nousuun
Tutkimuksen mukaan perustulon käyttöönotto lisäisi voimakkaasti Kanadan bruttokansantuotteen kasvua riippumatta rahoitusmallista. Kokonaan kotitalouksien verotuksella rahoitettu perustulo johtaisi alussa maltilliseen 1,0-1,5% kasvunlisäykseen, mutta 25 vuoden päästä kasvu lähestyisi jo 3% suurempaa kasvua kuin ilman perustuloa. Talous kasvaisi perustulon vaikutuksesta valtavasti, koska perustulo lisää kysyntää.
Vain varakkaista tulisi nettomaksajia – nykyverotukseen verrattuna “maksajapuolelle” kanadalainen jäisi, jos hänen vuositulonsa olisivat yli 60,000 EUR (vaihtelee hieman mallin mukaan). CANCEA huomauttaa, että tarkoituksena ei ole ehdottaa, että perustulo rahoitettaisiin vain tuloverotuksella, vaan muita erityisesti varakkaimpiin kotitalouksiin vaikuttavia veroja voitaisiin myös käyttää, kuten varallisuusvero, pääomatulovero tai valuutansiirtovero.
Tutkimus otti huomioon myös, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia seuraisi perustulon rahoittamisesta osin velanotolla tai osin erityisillä yrityksille suunnatuilla veroilla, mutta talouskasvun kannalta suotuisimmaksi osoittautui kotitalouksien verotukseen perustuva malli.
Työväestölle perustulon vaikutus olisi simulaation mukaan valtavan myönteinen. Kokopäiväinen työllisyys kasvaisi huomattavasti, suurimman osan työllisistä tulot kasvaisivat ja palkat nousisivat. 3,2 miljoonaa perhettä nousisi köyhyydestä, heistä yksinhuoltajaperheitä 129,000. Myös keskituloisten tulot nousisivat huomattavasti (riippuen perustulon mallista, neljännes- tai jopa kolmannesosan verran).
Myös yrityksille perustulo tuottaisi voittoa. Tietysti erityisesti perustarpeisiin vastaavat, esimerkiksi asumis-, ravitsemus- ja kuljetusalalla toimivat, yritykset käärisivät isot voitot, mutta toki muutkin hyötyisivät huomattavasti väestön kasvaneesta ostovoimasta.
Perustulokokeilut eivät kerro kaikkea
Mielestäni tutkimus tuo esiin ennen kaikkea sen, että perustulon vaikutukset talouteen ja työllisyyteen liittyvät koko talouden rakenteeseen. Suppean otoksen perustulokokeilut kertovat joitain yksityiskohtia perustulosta, mutta todellisia taloudellisia vaikutuksia ei niistä voi päätellä. Argumentit perustuloa vastaan esimerkiksi Suomen 2017-2018 perustulokokeilun riittämättömäksi koettuihin työllisyystuloksiin nojaten ovat siis perusteettomia. Perustulo on nykyaikana nähtävä ihmisoikeutena ja tämäkin tutkimus lisää todistusaineistoa, jonka mukaan perustulo on myös kestävä taloudellinen sijoitus.
Tämä kanadalainen tutkimus otti huomioon joitain helpommin mitattavia tekijöitä, mutta ei käsitellyt esimerkiksi sitä valtavaa säästöä, mitä perustulo potentiaalisesti toisi yleensä köyhyyteen liittyvien ilmiöiden, kuten sairauksien ja rikollisuuden suhteen. (Köyhyyden suhteen Kanadassa on toki muuten huomattu, että “se, että emme tee mitään, ei todellakaan ole ilmaista.”)
Allekirjoita siis perustuloaloite!
Jos Kanadan talous voi perustulon avulla kasvaa, miksei siis minkä tahansa Euroopan maan ja koko Euroopankin? On aika allekirjoittaa EU-kansalaisaloite perustulon puolesta, tästä linkistä:
https://eci.ec.europa.eu/014/public/?lg=fi
Juha Uski