Perustulo tarkoittaisi taattua oikeutta toimeentuloon. Se olisi käytännössä uusi ihmisoikeus, sillä se murtaisi nykyisen vastikkeellisen toimeentulon mallin. On kuitenkin eri asia toteuttaa perustulo markkinoiden kuin hyvinvoinnin puolesta.

Korkeaa perustuloa haukutaan idealismiksi, mutta todellisuudessa se on ainoaa realismia. Jos perustulo toteutetaan matalana, se johtaa työssäkäyvien köyhien matalapalkkayhteiskuntaan. Korkea perustulo sen sijaan antaa mahdollisuuden kamppailla kokonaan uudenlaisesta hyvinvoinnista.

Tämä edellyttää perustulon kytkemistä kokonaisvaltaisempaan yhteiskuntapolitiikkaan, jossa julkisella palveluvastuulla on yhä keskeinen rooli. Ilman sitä perustulo on helposti vain keino tuottaa eriarvoisuutta.

Hyvä kattaus hyvinvointiyhteiskunnan perustulosta löytyy esimerkiksi verkkolehti Jacobinista, jonka mukaan perustulon ja uuden hyvinvoinnin lähtökohtana on “työmarkkinoiden tyranniasta vapautuminen”.… Lue lisää

Perustulo tyrmätään monesti suoralta kädeltä vedoten sen rahoituksen hankaluuteen. Tässä kirjoituksessa esitetään rahareformi yhtenä keinona rahoittaa ainakin osa perustulosta. Lisäksi esitetään maltillisempi vaihtoehto, jossa keskuspankin harjoittama määrällinen keventäminen suunnattaisiinkin suoraan ihmisille ”kansalaisosingon” muodossa.

Nykyisin yksityiset pankit luovat lähes kaiken rahan lainaustoiminnan yhteydessä. Rahareformi siirtäisi rahanluontivallan yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun.
Lainaustoiminta säilyisi kuitenkin yksityisissä käsissä, mutta jatkossa pankit voisivat lainata ainoastaan olemassa olevaa rahaa sen sijaan, että ne luovat uutta rahaa lainanannon yhteydessä. Rahareformia perustellaan talouden vakauttamisella, demokratian lisäämisellä ja eriarvoisuuden vähentämisellä, mutta se voisi helpottaa myös perustulon rahoitusta.… Lue lisää

Meillä ei ole muuta menetettävää kuin ruumiimme. Siksi sen puolesta pitäisi kamppailla. Ruumiin vapauttaminen pääoman vallasta vaatii yhteistä aikaa. Perustulolla kamppaillaan ajasta.

Talousviisaat keskustelevat tänään kiihkeästi inhimillisestä pääomasta. Sillä tarkoitetaan inhimillisiä kykyjä, taitoja tai tietoja, joista on hyötyä työmarkkinoilla. Inhimillinen pääoma viittaa työvoiman osaamiseen ja kouluttautuneisuuteen.

Korkea inhimillinen pääoma yhteiskunnassa lisää merkittävästi talouskasvua. Emme voisi kuvitella nykytaloutta ilman koulutettua, kommunikoivaa ja sosiaalisilta taidoiltaan kyvykästä työvoimaa.

Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, ettei muodollinen oppivelvollisuus vastaa käytännön normia. Vähintään keskiasteen tutkinto on työmarkkinoilla uusi minimi, eikä Ilman “papereita” ole pääsyä kuin kilometritehtaalle.… Lue lisää

Perustuloa perustellaan sillä, että se helpottaisi yrittäjyyttä ja työn vastaanottamista. Perustulo tarkoittaa kuitenkin myös työstä kieltäytymistä. Ainakin prekariaatille.

Perustulon yksinkertainen viisaus on, että raha liennyttää rahan tarvetta. Raha on tarpeen yhteiskunnassa toimimiseksi ja elämiseksi. Jo kohtuullinen määrä rahaa vapauttaa elämään vähemmällä työllä.

Perustulo vapauttaisi työn vastaanottamiseen ja yritteliäisyyteen, mutta se myös vapauttaisi työn vastaanottamisesta ja yritteliäisyydestä.

Työväen lakkoliikkeissä vaadittiin turvattua toimeentuloa, 8-tunnin työaikaa ja palkallisia lomia, siis vapautumista työstä ja lisää vapaa-aikaa. Perustulo on uudelleen muotoilu tästä työn vastaisesta kamppailusta, mutta se on myös uudelleen muotoilu työväestä itsestään.… Lue lisää