Perustuloa perustellaan sillä, että se helpottaisi yrittäjyyttä ja työn vastaanottamista. Perustulo tarkoittaa kuitenkin myös työstä kieltäytymistä. Ainakin prekariaatille.

Perustulon yksinkertainen viisaus on, että raha liennyttää rahan tarvetta. Raha on tarpeen yhteiskunnassa toimimiseksi ja elämiseksi. Jo kohtuullinen määrä rahaa vapauttaa elämään vähemmällä työllä.

Perustulo vapauttaisi työn vastaanottamiseen ja yritteliäisyyteen, mutta se myös vapauttaisi työn vastaanottamisesta ja yritteliäisyydestä.

Työväen lakkoliikkeissä vaadittiin turvattua toimeentuloa, 8-tunnin työaikaa ja palkallisia lomia, siis vapautumista työstä ja lisää vapaa-aikaa. Perustulo on uudelleen muotoilu tästä työn vastaisesta kamppailusta, mutta se on myös uudelleen muotoilu työväestä itsestään.… Lue lisää

Feministisestä perustulosta

On vihdoinkin tullut perustulon aika. Se lukee pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa sivulla 21: Toteutetaan perustulokokeilu.

On sitä odotettukin. Perustulosta on keskusteltu vuosikausia. Kaikki huipentui ennen kevään eduskuntavaaleja. Siitä puhuttiin vaalipaneeleissa, isoilla areenoilla. Joka puolueen oli määriteltävä kantansa perustuloon. Vihreät ja vasemmistoliitto julkaisivat uskottaviin laskelmiin perustuvat perustulomallinsa.

Nyt jännittää. Ei ole vielä kerrottu, milloin ja miten perustulokokeilu toteutetaan. Perustulo ei sinänsä ole yhtään mitään: oikeudenmukainen, feministinen tai mitään muutakaan. Mitä hallitus on suunnitellut? Entä millainen olisi se perustulo, jonka minä haluan, feministinen perustulo?… Lue lisää

Vierasblogissa pohditaan vapaasti erilaisia perustuloon liittyviä kysymyksiä. 

(Tekstiä on muokattu 2.10.2015.)

Perustuloa, mutta millä valuutalla?

Euro-rahaliiton jäsenvaltiot eivät voi käytännössä harjoittaa muuta kuin leikkauspolitiikkaa. Tämän osoitti viimeistään Troikan harjoittama Kreikan kyykyttäminen kesällä 2015. Onkin hyvin kyseenalaista, voidaanko Suomessa edes kokeilla minkäänlaista perustulomallia nykyisenkaltaisen euro-rahaliiton jäsenenä mm. kokeilun aluksi korkeiden bruttokustannusten vuoksi (esim. Vihreiden malli siis nettona kustannusneutraali), joiden kattamiseen jouduttaisiin todennäköisesti ottamaan hetkellisesti suuria määriä velkaa. Suomen valtio joutuu euron jäsenenä ottamaan velkaa yksityisiltä lainamarkkinoilta, kun taas esimerkiksi Ruotsin keskuspankki voi ”luoda tyhjästä” rahaa valtion julkisten menojen rahoittamiseen.… Lue lisää

Perustulon vaatimus tulee uuden työn ja tuotannon perustalta. Nykymuotoinen varallisuuden tuotannon tapa on kääntöpuoli finanssivetoistumisen prosesseista. Tästä syystä henkilökohtaisen tulon vaatimus on irroitettava palkkatulosta.

Työn lopusta on puhuttu vähintään 1970-luvulta asti työn tutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden parissa. Nykyään kukaan ei voi välttyä aiheesta kertovista lehtijutuista, sekä niitä siivittävistä lomautus- ja irtisanomisuutisista.

Työn ja tuotannon muutos käsittää laajasti koko globaalin pohjoisen yhteiskuntien rakenteet, sekä tuotannon ja varallisuuden kasaantumisen uudelleenjärjestäytymisen prosessit. Perinteiset instituutiot kuten hyvinvointivaltio ja palkkatyö, jotka ovat aiemmin toimineet elämän turvallisuuden pohjina, ovat niin sanotusti huokoistuneet ja tuottaneet prekariaation ilmiön.… Lue lisää

Tällä viikolla (14.-20.9.2015) vietetään kansainvälistä perustuloviikkoa. Suomessa tätä vietetään nyt ensimmäistä kertaa. Ja nyt onkin hyvä aika tuoda Suomeen tämä perinne, sillä perustulokeskustelu ei maassamme ole koskaan ollut niin tulista kuin tänään. Hallituksemme on sitoutunut järjestämään perustulokokeilun seuraavien vuosien aikana, ja sen tuloksista ollaan kiinnostuneita ympäri Eurooppaa.

Eikä kyse ole pelkästään Suomesta, vaikka olemmekin tässä eturintamassa. Myös muualla maailmalla on paljon mielenkiintoisia uusia liikehdintöjä:

1) Hollannissa järjestetään laajoja perustulokokeiluja useassa kaupungissa, alkaen Utrechtistä. Nämä kokeilut ovat ensimmäiset laajat perustulokokeilut länsimaissa moneen vuosikymmeneen, joten niiden tuloksia ja etenemistä seurataan mielenkiinnolla.… Lue lisää

Nykyelämä vaatii voimia. Toisilla voimat kuluvat töissä ja toisilla taloudellisessa epävarmuudessa. Ajatus kehityksen alkupäässä, joka tähän tilanteeseen johti, oli elintason nostaminen kulutuksella. Tämän ajateltiin kasvattavan taloutta, jolloin useampi pääsisi osalliseksi hyvinvoinnista.

Toisin kuitenkin kävi. Nykyään yhä useamman on vaikea saada työtä ja yhä useampi väsyy työssään. Ratkaisuksi on nostettu eläkeikää, kiristetty työttömyystukien ehtoja ja alettu hoitaa työperäistä väsymystä lääkityksellä, sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä.

Emmekö voisi jakaa työtä tasaisemmin sen sijaan, että pitäisimme osaa ihmisistä työttömänä ja toista burn-outissa?

Kaikkeen tarvitaan rahaa. Jos haluamme enemmän töitä, tarvitsemme enemmän rahaa tai edullisempaa työtä.… Lue lisää

SDP:n Tytti Tuppuraisen mukaan perustuloa ei pidä kokeilla, koska “oletukset ovat vailla todellisuuspohjaa”. Tuppuraisen mukaan työmarkkinoilla ei ole tapahtumassa rakennemuutosta ja epätyypilliset työsuhteet, kuten pätkä- ja keikkaduunit, eivät ole kasvussa. Lisäksi Tuppuraisen mielestä perustulo syrjäyttäisi työmarkkinoilta heikommassa asemassa olevia.

Meikästä tuntuu, että Tuppurainen on pahasti väärässä ja työmarkkinoilla on oikeasti tapahtumassa murros. Esimerkiksi työttömien määrä on jatkuvassa kasvussa, yritykset siirtyvät ja siirtävät toimintojaan kasvavissa määrin ulkomaille, korkeakoulutetut joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi istumaan työkkärin jonoon ja niin edelleen.

Tuppuraisen suurin ongelma on, että hän katsoo tyypillisten työsuhteiden määrää suhteessa kaikkiin työsuhteisiin.… Lue lisää

Perustulosta puhutaan yleensä sosiaalipolitiikan viitekehyksessä. Se nähdään paremmin toimivana vähimmäisturvana, josta puuttuisivat nykyiselle sosiaaliturvalle ominaiset loukut, väliinputoamiset ja massiivinen byrokratia.

Historiallisesti perustulon idea on lähtenyt ajatuksesta, että kaikilla maapallolle syntyvillä ihmisillä on oikeus tiettyihin työsuorituksesta riippumattomiin materiaalisiin resursseihin. Perustuloidean juuret jäljitetään usein Thomas Paineen, joka ehdotti kertaluontoisia sosiaalisia osinkoja maksettavan eräänlaisena korvauksena yhteismaiden yksityistämisestä, joka vei köyhiltä oikeuden hankkia toimeentuloaan suoraan maasta keräilemällä, metsästämällä, kalastamalla ja antamalla karjansa laiduntaa. Painelle perustulon kaltainen, rikkailta verotettava maksusuoritus ei merkinnyt hyväntekeväisyyttä köyhille, vaan oikeudenmukaista siivua yhteisestä varallisuudesta.… Lue lisää

Arbetsminister Ihalainen säger i Helsingin Sanomat (16.1.2015): ”I Finland har man inte insett det faktum att hälften av alla arbetslösa, det vill säga 180 000 personer, är svårare att sysselsätta. Det gäller långtidsarbetslösa som periodiskt är utan arbete och förgäves utsätts för sysselsättningsåtgärder. […] Vi har varit bekymrade över att arbetslösheten håller på att utvecklas till tidsbomb. Även om exporten börjar återhämta sig och ekonomin tillfriskna, sker dessa människors återanställning inte av sig självt. Det krävs stöd för arbetsförmåga, rehabilitering, sociala tjänster och utbildningsverksamhet.”… Lue lisää

Blogikirjoitus 6.5.2015

Thomas Wallgren ja Jorma Kalela 

DEMARIT EIVÄT VOI OHITTAA PERUSTULOA

Sosialidemokraattien aloitteesta tehtiin hallitusmuotoon vuonna 1972 merkittävä lisäys. Sen mukaan on ”valtiovallan asiana … järjestää kansalaisille mahdollisuus tehdä työtä”. Tähän määräykseen perustuvasta velvoitetyöllistämisestä jouduttiin luopumaan vuonna 1993, kun työttömyys oli noussut 20 prosentin tasolle.

Tuolloista lamaa seurasi Paavo Lipposen hallitusten aikana alkanut, runsaat kymmenen vuotta kestänyt voimakas nousukausi. Sen aikana paljastui, että palkkatyön osalta oltiin jälleen uudessa tilanteessa. Työn ja riittävän elannon saamisen suhde oli muuttunut.

Perinteistä palkkatyötä ei riitä kaikille

Työttömyys ei kadonnut yhdeksänkymmentäluvun jälkipuolella alkaneen nousukauden aikana, vaan nousi päinvastoin pysyvästi lamaa edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolle.… Lue lisää