Perustulo tarkoittaisi taattua oikeutta toimeentuloon. Se olisi käytännössä uusi ihmisoikeus, sillä se murtaisi nykyisen vastikkeellisen toimeentulon mallin. On kuitenkin eri asia toteuttaa perustulo markkinoiden kuin hyvinvoinnin puolesta.

Korkeaa perustuloa haukutaan idealismiksi, mutta todellisuudessa se on ainoaa realismia. Jos perustulo toteutetaan matalana, se johtaa työssäkäyvien köyhien matalapalkkayhteiskuntaan. Korkea perustulo sen sijaan antaa mahdollisuuden kamppailla kokonaan uudenlaisesta hyvinvoinnista.

Tämä edellyttää perustulon kytkemistä kokonaisvaltaisempaan yhteiskuntapolitiikkaan, jossa julkisella palveluvastuulla on yhä keskeinen rooli. Ilman sitä perustulo on helposti vain keino tuottaa eriarvoisuutta.

Hyvä kattaus hyvinvointiyhteiskunnan perustulosta löytyy esimerkiksi verkkolehti Jacobinista, jonka mukaan perustulon ja uuden hyvinvoinnin lähtökohtana on “työmarkkinoiden tyranniasta vapautuminen”.… Lue lisää

Perustulo tyrmätään monesti suoralta kädeltä vedoten sen rahoituksen hankaluuteen. Tässä kirjoituksessa esitetään rahareformi yhtenä keinona rahoittaa ainakin osa perustulosta. Lisäksi esitetään maltillisempi vaihtoehto, jossa keskuspankin harjoittama määrällinen keventäminen suunnattaisiinkin suoraan ihmisille ”kansalaisosingon” muodossa.

Nykyisin yksityiset pankit luovat lähes kaiken rahan lainaustoiminnan yhteydessä. Rahareformi siirtäisi rahanluontivallan yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun.
Lainaustoiminta säilyisi kuitenkin yksityisissä käsissä, mutta jatkossa pankit voisivat lainata ainoastaan olemassa olevaa rahaa sen sijaan, että ne luovat uutta rahaa lainanannon yhteydessä. Rahareformia perustellaan talouden vakauttamisella, demokratian lisäämisellä ja eriarvoisuuden vähentämisellä, mutta se voisi helpottaa myös perustulon rahoitusta.… Lue lisää

Meillä ei ole muuta menetettävää kuin ruumiimme. Siksi sen puolesta pitäisi kamppailla. Ruumiin vapauttaminen pääoman vallasta vaatii yhteistä aikaa. Perustulolla kamppaillaan ajasta.

Talousviisaat keskustelevat tänään kiihkeästi inhimillisestä pääomasta. Sillä tarkoitetaan inhimillisiä kykyjä, taitoja tai tietoja, joista on hyötyä työmarkkinoilla. Inhimillinen pääoma viittaa työvoiman osaamiseen ja kouluttautuneisuuteen.

Korkea inhimillinen pääoma yhteiskunnassa lisää merkittävästi talouskasvua. Emme voisi kuvitella nykytaloutta ilman koulutettua, kommunikoivaa ja sosiaalisilta taidoiltaan kyvykästä työvoimaa.

Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, ettei muodollinen oppivelvollisuus vastaa käytännön normia. Vähintään keskiasteen tutkinto on työmarkkinoilla uusi minimi, eikä Ilman “papereita” ole pääsyä kuin kilometritehtaalle.… Lue lisää

Perustuloa perustellaan sillä, että se helpottaisi yrittäjyyttä ja työn vastaanottamista. Perustulo tarkoittaa kuitenkin myös työstä kieltäytymistä. Ainakin prekariaatille.

Perustulon yksinkertainen viisaus on, että raha liennyttää rahan tarvetta. Raha on tarpeen yhteiskunnassa toimimiseksi ja elämiseksi. Jo kohtuullinen määrä rahaa vapauttaa elämään vähemmällä työllä.

Perustulo vapauttaisi työn vastaanottamiseen ja yritteliäisyyteen, mutta se myös vapauttaisi työn vastaanottamisesta ja yritteliäisyydestä.

Työväen lakkoliikkeissä vaadittiin turvattua toimeentuloa, 8-tunnin työaikaa ja palkallisia lomia, siis vapautumista työstä ja lisää vapaa-aikaa. Perustulo on uudelleen muotoilu tästä työn vastaisesta kamppailusta, mutta se on myös uudelleen muotoilu työväestä itsestään.… Lue lisää

Feministisestä perustulosta

On vihdoinkin tullut perustulon aika. Se lukee pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa sivulla 21: Toteutetaan perustulokokeilu.

On sitä odotettukin. Perustulosta on keskusteltu vuosikausia. Kaikki huipentui ennen kevään eduskuntavaaleja. Siitä puhuttiin vaalipaneeleissa, isoilla areenoilla. Joka puolueen oli määriteltävä kantansa perustuloon. Vihreät ja vasemmistoliitto julkaisivat uskottaviin laskelmiin perustuvat perustulomallinsa.

Nyt jännittää. Ei ole vielä kerrottu, milloin ja miten perustulokokeilu toteutetaan. Perustulo ei sinänsä ole yhtään mitään: oikeudenmukainen, feministinen tai mitään muutakaan. Mitä hallitus on suunnitellut? Entä millainen olisi se perustulo, jonka minä haluan, feministinen perustulo?… Lue lisää

Vierasblogissa pohditaan vapaasti erilaisia perustuloon liittyviä kysymyksiä. 

(Tekstiä on muokattu 2.10.2015.)

Perustuloa, mutta millä valuutalla?

Euro-rahaliiton jäsenvaltiot eivät voi käytännössä harjoittaa muuta kuin leikkauspolitiikkaa. Tämän osoitti viimeistään Troikan harjoittama Kreikan kyykyttäminen kesällä 2015. Onkin hyvin kyseenalaista, voidaanko Suomessa edes kokeilla minkäänlaista perustulomallia nykyisenkaltaisen euro-rahaliiton jäsenenä mm. kokeilun aluksi korkeiden bruttokustannusten vuoksi (esim. Vihreiden malli siis nettona kustannusneutraali), joiden kattamiseen jouduttaisiin todennäköisesti ottamaan hetkellisesti suuria määriä velkaa. Suomen valtio joutuu euron jäsenenä ottamaan velkaa yksityisiltä lainamarkkinoilta, kun taas esimerkiksi Ruotsin keskuspankki voi ”luoda tyhjästä” rahaa valtion julkisten menojen rahoittamiseen.… Lue lisää

Perustulon vaatimus tulee uuden työn ja tuotannon perustalta. Nykymuotoinen varallisuuden tuotannon tapa on kääntöpuoli finanssivetoistumisen prosesseista. Tästä syystä henkilökohtaisen tulon vaatimus on irroitettava palkkatulosta.

Työn lopusta on puhuttu vähintään 1970-luvulta asti työn tutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden parissa. Nykyään kukaan ei voi välttyä aiheesta kertovista lehtijutuista, sekä niitä siivittävistä lomautus- ja irtisanomisuutisista.

Työn ja tuotannon muutos käsittää laajasti koko globaalin pohjoisen yhteiskuntien rakenteet, sekä tuotannon ja varallisuuden kasaantumisen uudelleenjärjestäytymisen prosessit. Perinteiset instituutiot kuten hyvinvointivaltio ja palkkatyö, jotka ovat aiemmin toimineet elämän turvallisuuden pohjina, ovat niin sanotusti huokoistuneet ja tuottaneet prekariaation ilmiön.… Lue lisää