Seuraavan palautteen lähetimme Euroopan komissiolle köyhyyden vastaisen strategian luomista varten.
Arvoisa Euroopan komissio,
Köyhyyden torjunnassa työmarkkinat ovat avainasemassa. Kuitenkin näyttää siltä, että poliitikot ja viranomaiset eivät ole kunnolla ymmärtäneet työmarkkinoiden murrosta. Jo vuosikymmeniä automaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet työmarkkinoita ja perinteisiä työtehtäviä on kadonnut. Aivan viime vuosina muutosta vauhdittamaan on tullut tekoäly. Pyrkimys taata kaikille kokoaikainen palkka-/ansiotyö on osoittautunut mahdottomaksi. Koko työväestö täysipäiväisessä työsuhteessa ei ole nykypäivää.1 2 EU-markkinoilla joka viides on osa-aikaisessa työsuhteessa ja osuus on ollut stabiili vuosikausia. Mitä on työ, pitää miettiä uudelleen. Yhteiskunnat eivät toimisi, jos ei olisi laajaa palkatonta vapaaehtois-, talkoo- ja perhetyötä. Työ laajemminkin voitaisiin määritellä huolehtimiseksi.
Osa-aika- ja vapaaehtoistyö on yhteiskunnalle tärkeää ja tarvitsee yhteiskunnan puolelta vastaantulon. Hyvinvointiyhteiskunnissa se tapahtuu sosiaaliturvan kautta, mutta nykyinen sosiaaliturva ei kunnolla ota huomioon työelämän muutoksia. Vaikka sosiaaliturvaa on pyritty uudistamaan eri puolilla Eurooppaa, niin uudistusesityksistä puuttuu rakenteen uudistaminen perustoimeentulon osalta. Ongelma on syyperusteisuuden säilyttäminen. Kun perustoimeentuloetuudet korvataan perustulolla, niin valtaosa ihmisistä pystyy hankkimaan osa-aikatyöllä riittävän toimeentulon ja selviämään työttömyysjaksoista ja mm. yritykset pääsevät yli vaikeista tilanteista. Tällöin myös sosiaaliturvahenkilöstö pääsee keskittymään turhasta rahanjaon kontrolloimisesta niiden auttamiseen, joilla on erityisiä ongelmia.
EU:ssa on keskusteltu, tehty laajoja selvityksiä ja uudistusehdotuksia köyhyydestä ja jopa 16.3.2023 päätöslauselma riittävän vähimmäistoimeentulon varmistamiseksi (Aktiivisen osallisuuden varmistavasta riittävästä vähimmäistoimeentulosta. Asiakirja on mielenkiintoinen ja perusteellinen, mutta rakenteeltaan erikoinen kokoelma aiheeseen liittyviä asioita ja viitteitä. Harmiksemme perustuloa ei tässä asiakirjassa mainita lainkaan. EU:ssa ei ole vielä saatu koottua toimintaohjelmaa/strategiaa köyhyyden torjumiseksi, joten on hienoa, että komissio on tarttunut toimeen.
Perustulo visioksi strategialle
Parlamentissa on keskusteltu perustulosta, mistä on esimerkkinä Euractiv -tiedotuskanavan kirjoitus, mikä käsitteli robotisaation ja perustulon yhteyttä. Kirjoitus on vuodelta 2017, robotisaation ja tekoälyn on mentyä viime vuosina huimasti eteenpäin tieto on jo vanhahkoa. Kirjoituksen mukaan parlamentissa 288 parlamentaarikkoa piti perustuloa hyvänä ratkaisuna helpottaa robotisaation aiheuttamaa työttömyyttä ja toimeentuloa.
Esitämme, että kun nyt uudistetaan Euroopan köyhyyden vastaista strategiaa, niin komissio esittää visioksi perustuloa. Köyhyysongelmaa ei voida ratkaista eikä helpottaa muuta kuin perustulolla, mikä toteutettaisiin osauudistuksilla. Jotta voidaan konkreettisesti edistää perustuloa, tulisi EU:ssa lisätä perustulokokeiluja ja niiden tutkimusta tieteellisin menetelmin. Maailmalla on tehty lukuisia kokeiluja, joiden tulokset ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kannalta positiivisia. Perustulo myös kasvattaisin kansantaloutta, loisi työpaikkoja, tekisi hyvää erityisesti paikallisille yrityksille, vahvistaisi keskiluokan asemaa ja lopettaisi köyhyyden.
BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry
Hallitus
1. Statistics | Eurostat
2. ”In the EU27 and the UK, the share of part-time employment in total employment (age group 15-64) went up from 15.6% in 2002 to 19.4% in 2017 while the share of temporary employment grew from 12.4% to 14.3% during the same period. ” https://knowledge4policy.ec.europa.eu/foresight/topic/changing-nature-work/non-standard-forms-of-employment-on-rise_en