Arvoisat suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet,

Vuonna 2023 Euroopan alueella oli 94,6 miljoonaa ihmistä köyhyys ja syrjäytymisvaarassa. Tämä tarkoittaa yli viidesosaa Eu-väestöstä. EU:ssa on vuosikymmenet selvitetty köyhyyden torjuntaa ja tehty erilaisia raportteja ilman varsinaisia konkreettisia toimenpiteitä. Nyt onkin tekeillä EU:n ensimmäinen köyhyyden vastainen strategia. Tämä tapahtunee parlamentin työllisyys ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Li Andersson. Valiokunnan jäsenenä toimii myös Maria Ohisalo.

Työmarkkinoiden murros

Köyhyyden torjunnassa työmarkkinat ovat avainasemassa. Kuitenkin näyttää siltä, että poliitikot ja viranomaiset eivät ole kunnolla ymmärtäneet työmarkkinoiden murrosta. Jo vuosikymmeniä on automaatio ja digitalisaatio muuttaneet työmarkkinoita ja perinteisiä työtehtäviä on kadonnut. Aivan viime vuosina muutosta vauhdittamaan on tullut tekoäly. Pyrkimys taata kaikille kokoaikainen palkka-/ansiotyö on osoittautunut mahdottomaksi. Koko työväestö täysipäiväisessä työsuhteessa ei ole nykypäivää. EU-markkinoilla joka viides on osa-aikaisessa työsuhteessa ja osuus on ollut stabiili vuosikausia. Mitä on työ, pitää miettiä uudelleen. Yhteiskunnat eivät toimisi, jos ei olisi laajaa palkatonta vapaaehtois-, talkoo- ja perhetyötä. Työ laajemminkin voitaisiin määritellä huolehtimiseksi.

Osa-aika- ja vapaaehtoistyö on yhteiskunnalle tärkeää ja tarvitsee yhteiskunnan puolelta vastaantulon. Hyvinvointiyhteiskunnissa se tapahtuu sosiaaliturvan kautta, mutta nykyinen sosiaaliturva ei kunnolla ota huomioon työelämän muutoksia. Vaikka sosiaaliturvaa on pyritty uudistamaan eri puolilla Eurooppaa, niin uudistusesityksistä puuttuu rakenteen uudistaminen perustoimeentulon osalta. Ongelma on syyperusteisuuden säilyttäminen. Kun perustoimeentuloetuudet korvataan perustulolla, niin valtaosa ihmisistä pystyy hankkimaan osa-aikatyöllä riittävän toimeentulon ja selviämään työttömyysjaksoista ja mm. yritykset pääsevät yli vaikeista tilanteista. Tällöin myös sosiaaliturvahenkilöstö pääsee keskittymään turhasta rahanjaon kontrolloimisesta niiden auttamiseen, joilla on erityisiä ongelmia.

Keskustelu vähimmäistoimeentulosta

EU:ssa on keskusteltu, tehty laajoja selvityksiä ja uudistusehdotuksia köyhyydestä ja jopa 16.3.2023 päätöslauselma riittävän vähimmäistoimeentulon varmistamiseksi (Aktiivisen osallisuuden varmistavasta riittävästä vähimmästoimeentulosta: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2023-0076_FI.html). Päätöslauselma/asiakirja on mielenkiintoinen ja perusteellinen, mutta rakenteeltaan erikoinen kokoelma aiheeseen liittyviä asioita ja viitteitä. Olemme poimineet
päätöslauselmasta joitakin kohtia, joilla voi olla merkitystä myös perustulon arviointiin köyhyyden helpottamisessa, vaikka perustuloa ei tässä asiakirjassa olekaan mainittu.
Kuitenkaan EU:ssa ei ole saatu koottua toimintaohjelmaa/strategiaa köyhyyden torjumiseksi. Niistä puuttuu visio kuten useista sosiaaliturvan uudistusesityksistä kansallisissa yhteyksissäkin.

Perustulokannanotto EU-parlamentissa

Parlamentissa on myös keskusteltu perustulosta, mistä on esimerkkinä Euractiv -tiedotuskanavan kirjoitus, mikä käsitteli robotisaation ja perustulon yhteyttä. Kirjoitus näyttää olevan vuodelta 2017, joten on aika vanhaa tietoa, kun robotisaatio ja tekoäly on mennyt viime vuosina huimasti eteenpäin. Kirjoituksen mukaan parlamenttissa 288 parlamentaarikkoa piti perustuloa hyvänä ratkaisuna helpottaa robotisaation aiheuttamaa työttömyyttä ja toimeentuloa. Perustulon sijaan osa EU-lainsäätäjistä esitti tukiohjelmia helpottamaan siirtymistä uusiin töihin. Siis muutenkin tämän kirjoituksen mukaan näyttää siltä, että osa parlamentaarikoista ei ole ymmärtänyt työn muutosta (mm. osa-aikatyön osuus) ja sitä että perinteisen työn vähentyminen tulee edellyttämään perustulojärjestelyjä. Tosin robotisaation ja perustulon käsitteleminen yhdessä on aika ”rajoittunutta”, sillä perustulo on laajemmin ihmisoikeuksiin liittyvä asia.

Perustulo visioksi uudistukselle

Esitämme, että kun nyt uudistetaan Euroopan köyhyyden vastaista strategiaa, niin parlamentissa esitetään visioksi perustuloa. Köyhyysongelmaa ei voida ratkaista eikä helpottaa muuta kuin perustulolla, mikä toteutettaisiin osauudistuksilla. Jotta voidaan konkreettisesti edistää perustuloa, tulisi EU:ssa lisätä perustulokokeiluja ja niiden tutkimusta tieteellisin menetelmin. Maailmalla on tehty lukuisia kokeiluja, joiden tulokset ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kannalta positiivisia. Perustulo myös kasvattaisin kansantaloutta, loisi työpaikkoja, tekisi hyvää erityisesti paikallisille yrityksille, vahvistaisi keskiluokan asemaa ja lopettaisi köyhyyden.

Lisätietoja saa maailman perustulo verkoston (BIEN) ja Suomen perustuloverkoston sivuilta (perustulo.org) ja olemme valmiita toimittamaan lisätietoja pyydettäessä.

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry
Hallitus