Perustulo kytee vaihtoehtobudjeteissa

Perustulokeskustelu on harmillisesti hiipunut lupaavan, joskin aktiivimallilla vesitetyn, suomalaisen perustulokokeilun jälkeen. Viime hallitus ei toteuttanut hallitusohjelmassaan ollutta negatiivisen tuloveron kokeilua. Se jopa suunnitteli kokeilun tilalle uutta tempputyöllistämismallia – työtulotukea. Hanke kuitenkin kuopattiin. Tämänhetkisellä hallituksella ei ole suunnitelmia perustulon edistämiseksi. Siksi perustuloverkosto kävi läpi puolueiden vaihtoehtobudjetit, joissa perustulo vielä elää. 

Vihreät ehdottavat vaihtoehtobudjetissaan uutta perustulokokeilua, jolla voisi haastaa Orpon hallituksen osa-aikatyön kannustimien heikentämisiä ja muita leikkauksia. Uusi kokeilu olisi suuruudeltaan samankokoinen kuin aikaisempi, eli budjetiltaan 20 miljoonaa ja se toteutettaisiin vuoteen 2027 mennessä. Kokeilulla olisi toki aikaisempaa parempi mahdollisuus tuottaa tuloksia, mikäli sen päälle ei toteutettaisi vertailua hankaloittavaa aktiivimallia. Inflaation vaikutuksesta 20 miljoonan budjetti aiheuttaisi silti aikaisempaa hieman suppeamman kokeilun. 

Perustuloverkosto esittää, että esimerkiksi 100 miljoonan kokeilulla voisi työttömien lisäksi ottaa kokeiluun mukaan esimerkiksi yrittäjiä ja opiskelijoita, mikä antaisi vielä täsmällisempiä tuloksia perustulon vaikutuksista yhteiskuntaan. Vihreiden eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Roni Lappalainen on perustuloverkostolle lähettämässään viestissä avoin budjetin nostamiselle.

Vasemmistoliitto mainitsee vaihtoehtobudjetissaan, että “Perusturvaa yhtenäistetään kohti työhön kannustavaa perustuloa.” Kansanedustaja Laura Meriluoto tarjosi perustuloverkostolle perusteellisempaa tietoa puolueen suunnitelmista. Vasemmisto haluaa kulkea perustulon suuntaan yhdenmukaistamalla perusturvan vähimmäisetuuksia ja tekemällä uuden ja edellistä laajemman perustulokokeilun. 

Käytännössä perustuloa kohti kuljettaisiin yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi elinkustannusindeksiin sidotuksi perusturvaetuudeksi. Perusturvaetuuksien yhdistämistä seuraavalla vaalikaudella voitaisiin Vasemmistoliiton mukaan ottaa jo käyttöön perustulo, joka elinkustannusten viime vuosien nousun jälkeen olisi noin 1000 euroa kuussa. Se saavutettaisiin verotusta muuttamalla. Summa ei välttämättä riitä enemmän tukia ansaitseville tai yllä ansiosidonnaisten tukien tasolle, joten kaikkia etuuksia se ei oitis korvaisi.

SDP, Liike Nyt ja Keskusta eivät huomioi perustuloa vaihtoehtobudjeteissaan. Toivomme, että vastedes muutkin puolueet uskaltavat tehdä rohkeita avauksia perustulon suhteen.