Valtiovarainministeri Anneli Saarikko ilmoitti elokuun lopulla asettaneensa työryhmän, jonka pääasiallisena tehtävänä on selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön työtulotuki sekä selvittää edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun käynnistämiseen. Tämän lisäksi “työryhmä arvioi negatiivisen tuloveron toteutettavuutta sosiaaliturvan täydentävänä elementtinä”.

Suomen perustuloverkoston mielestä tehtävänanto ei vastaa hallitusohjelman kirjausta, joka kuuluu: “toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu”. Yksiselitteinen kirjaus on kääntynyt löysäksi arvioinniksi ja työtulotuen kokeileminen on syrjäyttänyt negatiivisen tuloveron kokeilun. Kuitenkin uutisoinnissaan valtionvarainministeriö on harhaanjohtavasti nostanut negatiivisen tuloveron kärjekseen: “Työryhmä selvittämään negatiivisen tuloveron käyttöönottoa”. Asettamispäätöksessä negatiivinen tulovero on kuitenkin sivuosassa, eikä päätös edes varsinaisesti puhu selvityksestä, vaan arviosta.

Työtulotuki tarkoittaa järjestelyä, jossa pienimuotoisiin työtuloihin yltävälle maksetaan kompensaatiota määrätyn tulominimin saavuttamiseksi. Tuki koskettaa näin ollen vain työtuloja saavia (käytännössä palkansaajia, yrittäjiä ja eläkeläisiä) ja se jättää ulkopuolelleen työttömät ja opiskelijat. Tuen tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa osa-aikatyön ja keikkatyömarkkinoiden yleistyminen.

Negatiivinen tulovero tarkoittaa perustulon kaltaista järjestelyä, jossa määrätyn tulotason alapuolelle jäävät henkilöt saavat kompensaationa “negatiivista tuloveroa”, joka takaa tietyn minimitulon. Perustulosta poiketen negatiivinen tulovero perustuu tulojen jälkikäteiseen tarkasteluun.*

Hallitus aikoo toistaa edellisen hallituksen virheet

Suomen perustuloverkosto ihmettelee negatiivisen tuloverokokeilun syrjäytymistä hallitusohjelmasta. Hyvin toteutettuna negatiivisen tuloveron kokeilu antaisi uutta tietoa verotuksen vaikutuksesta työnteon kannusteisiin ja selventäisi perustulon käyttöönottoon liittyviä verotuksellisia tekijöitä. Kansainvälistä huomiota herättänyt perustulokokeilu, puutteistaan huolimatta, tunnetaan laadukkaana tutkimuksena niin kotimaassa kuin maailmallakin. Tieteellisiä menetelmiä hyödyntävä negatiivisen tuloveron kokeilu kasvattaisi Suomen mainetta perustulotutkimuksen edelläkävijänä ja maan hallituksen ansioita tutkimuksen tukijana. 

Negatiivisen tuloveron kokeilu voisi hallitusohjelmaa lainaten ”hyödyntää viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia” ja täydentää sen jättämiä avoimia kysymyksiä, esimerkiksi tarjoamalla arvokasta tietoa muuttuneesta työelämästä huomioiden palkka- ja ansiotyön ulkopuolella tehdyn työn moninaisia muotoja.

Saarikon asettaman työtulotukikokeilun on määrä alkaa vuonna 2023. Hallitus tulee näin jatkamaan edellisen hallituksen linjaa, millä heikennettiin tehdyn perustulokokeilun tieteellistä arviointia epäonnistuneella aktiivimallilla. Nyt annettu työryhmän asettamispäätöksen mukainen työtulotuki vaikuttaakin lähinnä uudelta tempputyöllistämismallilta.

Perustuloverkosto toivoo, että valtiovarainministeriö ottaa asian uuteen käsittelyyn ja ymmärtää, että tarvitsemme uusia näkemyksiä sekä kunnollista tutkimukseen perustuvaa negatiivisen tuloveron kokeilua.

_{* Rahamääräisesti negatiivinen tulovero ja perustulo saattavat käytännössä johtaa samaan lopputulokseen, mutta pidämme perustuloa rakentavampana lähestymistapana, koska se ei ruoki vastakkainasettelua ”saajiin” ja ”maksajiin”. Perustulosta eroten negatiivinen tulovero vaatii myös mutkikasta kuukausittaista tulojen ja verojen seurantaa, mikä mm. hankaloittaa yksinyrittäjän asemaa suhteessa palkansaajaan.}

Valtiovarainministeriön tiedote: https://vm.fi/-/tyoryhma-selvittamaan-negatiivisen-tuloveron-kayttoonottoa