Perustulokokeilun unohdetut havainnot


Perustulokokeilun lopulliset tulokset julkistettiin 6.5.2020. Mediauutisoinnissa korostettiin perustulokokeilun vaisuja työllisyysvaikutuksia. Positiiviset hyvinvointivaikutukset jäivät hieman toissijaisiksi. Osassa uutisista työttömien masennuksen vähenemiseen suhtauduttiin jopa vähätellen, vaikka kyseessä on merkittävä asia.

Arviointiraportista löytyy kuitenkin paljon mielenkiintoisia seikkoja, jotka on uutisoinnissa jätetty vähemmälle huomiolle. Raportin tuloksia kutsuttiin lopullisiksi, mutta lisää tutkimustietoa on vielä luvassa, koska tutkimusryhmä aikoo vielä tehdä vertailua aineiston ja erinäisten rekisteritietojen kanssa.

Työllisyysvaikutukset

Kuten moni on huomauttanut, perustuloa ei tulisi tarkastella vain välittömien työllisyysvaikutusten kautta. Silti kokeilun voisi näilläkin perusteilla sanoa tuottaneen tuloksia. Tutkimusryhmän mukaan kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista. Päivitetystä tutkimusasetelmasta on kuitenkin löydettävissä tietoa. Työllisyys nousi sekä aktiivimallin piirissä olleiden tavallista työttömyysetuutta saavien ryhmässä että perustuloa saavien ryhmässä, joita aktiivimalli ei koskettanut. Perustulon saajilla työllisyys nousi kuitenkin hiukan enemmän (kuudella päivällä kokeilun toisen vuoden aikana). Tästä voisi päätellä, että porkkana toimii keppiä paremmin aktivoinnissa.

Haastatteluista kävi myös ilmi, että monilla kesti saada kokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon avulla asiansa kuntoon, jonka vaikutuksena he onnistuivat työllistymään toisena vuonna. Asiansa kuntoon saaminen on jo itsessään tavoiteltavaa, ja on mainittavan arvoista, että haastateltavista moni on kokenut tähän pystyvänsä osittaisella perustulolla ja sen tuomalla vähennetyllä byrokratialla. Tämän vuoksi on syytä olettaa, mikäli uskomme haastateltavia sekä tilastoja, että perustulolla on ollut kuin ollutkin positiivinen vaikutus työllistymiseen. Tuloksia tulkittaessa on pidettävä mielessä, että perustulokokeilun kohderyhmä koostui melko kapeasta joukosta suomalaisia, eli Kelan työttömyysetuuksien saajista. Tässä joukossa on runsaasti pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä, joiden työllistymiselle voi olla monenlaisia muitakin kuin taloudellisiin kannusteisiin liittyviä esteitä, esimerkiksi enemmän terveyteen liittyviä ongelmia, kuin mitä olisi satunnaisessa otannassa. Siten jopa kuuden päivän lisäystä työllisyydessä voidaan pitää perustulon positiivisia kannustinvaikutuksia puoltavana löydöksenä. Seuraavan kokeilun selvitettäväksi jää perustulon laajempi vaikutus työllisyystilanteeseen.

Henkiset vaikutukset

Perustuloa saaneiden ryhmässä masentuneisuutta oli kokenut kuluneen vuoden aikana vähintään kahden viikon ajan 22,3%. Verrokkiryhmässä tämä luku oli 32,4%. Raflaavammin ilmoitettuna masentuneisuutta oli perustulon saajissa huikeat 31,2% verrokkiryhmää vähemmän. Osittaisella perustulolla voitiin vähentää kahdessa vuodessa masentuneisuutta lähes kolmanneksella! Pitkällä tähtäimellä johdannaisvaikutukset olisivat mittaamattoman arvokkaat.

Perustulon vaikutus luottamukseen ei myöskään ole sivuseikka. Perustuloa saavien luottamus toisiin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin kasvoi merkittävästi, kun heille ulotettiin luottamusta. Tutkijat kuvasivat luottamuksen olevan kuin liimaa, jota ilman yhteiskunta romahtaa. Jos talouden kaatuminen huolestuttaa yhteiskunnan kaatumista enemmän, niin muistutettakoon, ettei ilman luottamusta voi käydä kauppaa lainkaan.

Suomen perustulokokeilussa tutkittiin ensimmäisenä myös perustulon vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin. Perustuloa saavien ryhmä koki elämäntyytyväisyytensä lisäksi paremmaksi niin muistinsa kuin oppimis- ja keskittymiskykynsä. Näin kattavien tulosten valossa on vain ihmeteltävä kokeilun loppuvaiheilla saamaa vaisua huomiota. Byrokratialla vaikuttaisi kaiken kaikkiaan olevan luultua tuhoisampi vaikutus ihmisen elämään. Toivottavasti tutkimusryhmä tekee vielä erillisiä vertailuja byrokratiaa vähemmän ja enemmän kokeneista ryhmistä.

Passivoiko turva?

Haastattelututkimus kuvailee tarkemmin perustulon tuoman autonomian positiivista vaikutuksista.  Luovien alojen työntekijät kokivat luovuutensa parantuneen. Yritystoimintaa aikaisemmin pohtineet kokeilivat perustulon aikana yritystoimintaa. Opiskelusta unelmoineet kokeilivat perustulon aikana opiskelua. Uranvaihdosta unelmoineet kokeilivat pienpalkkatöitä, mihin heillä ei aikaisemmin ollut mahdollisuutta, koska ko. töistä saatu raha ei riitä elämiseen. Vapaaehtoistyöstä unelmoineet tekivät vapaaehtoistyötä. Hyvässä työllisyystilanteessa olevat eivät nähneet perustulon muuttaneen mitään, koska se ei muuttanut heidän kohdallaan oikeastaan mitään. Perustulo antoi ihmisille mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan, minkä seurauksena he tarttuivat toimeen.

Pahin pelkokaan, jossa pitkäaikaistyöttömät jäisivät yhteiskunnan ulkopuolelle, ei toteutunut – Ne, jotka kokivat tarvitsevansa TE-toimiston palveluja, jatkoivat niiden käyttöä. Tätä tutkijat tulkitsivat siten, että aktivointitoimenpiteet eivät yleisesti haittaa työttömiä. Tämän voi tulkita myös suopeammin osoituksena siitä, että vaikeastikin työllistettävät tekivät ylimääräisen byrokratian uhallakin kaikkensa kohentaakseen tilannettaan. Kaiken kaikkiaan kokeilu perusteli aika hyvin, etteivät ihmiset laiskistuneet oikeastaan lainkaan perustulon saamisen seurauksena.

Jos koe olisi kehystetty tutkimaan hyvinvointivaikutuksia työllisyysvaikutusten sijaan, sitä juhlittaisiin raikuvana menestyksenä. Uskoisin, että menestyksestä olisi puhuttu enemmänkin, mikäli olisi mitattu myös formaalin palkkatyön ulkopuolella tapahtuvaa työtä. Tällainen tutkimusasetelma olisi tosin varsin haastava.

Kokeilun loppu

Kokeilu ei anna perusteita sille, että perustulo olisi huono asia. Päinvastoin. Kokeilun perusteella osittaisellakin perustulolla saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia etuja. Pitempään jatkuneena hyvinvointivaikutukset ilmenisivät vielä selvemmin ja olisimme jopa saattaneet nähdä niitä kaivattuja epätodellisiltakin kuulostavia menestystarinoita. Kuitenkin, perustulon loppuminen kahden vuoden jakson jälkeen aiheutti joillekin yrittäjyydestä haaveileville pelkoa tyhjän päälle putoamisesta. Kaikilla ei ole varaa ottaa riskejä. Toisaalta, on erityisen riskialtista odotella, että yhä pienenevästä määrästä parempiosaisia ponnahtaa uusi Nokia. Onneksi on vaihtoehtoja. Antamalla kaikille mahdollisuuden kukoistaa voimme olla vielä innovatiivisempi ja kannustavampi yhteiskunta, josta syntyy kansainvälisiä menestystarinoita.

Kaiken kaikkiaan suuntaa antavat tulokset herättävät runsaasti toivoa. Maria Ohisalo totesi 13.5.2020 jakamassaan videossa, että tämänhetkinen hallitus on toteuttamassa negatiivisen tuloveron kokeilun. Mikäli tulokset jatkuvat näin positiivisina, niin sitä, tai perustulokokeilua tulisikin jatkaa laajempana ja ottaa käyttöön vailla kahden vuoden päässä häämöttävää tyhjyyttä, joka voi olla suorastaan musertava, kuten erään haastatellun tarinasta saamme kuulla:

”Mutta oon ollu kuulemma huomattavasti, sosiaalisempi ja ilosempi, ja varmaan se on ollu justiin se rauha siitä et se raha on siel tilillä aina. Et se on ollu sitä varmuutta siihen elämään niin paljon. Et nyt sitte taas ku se jäi poies niin, on kuulemma taas samanlainen mörrikkä, kun ennenkin. Et kyllä kun tos on se, syksyllä kun huomas että eii hinkutti vieköön että aika alkaa päättymään niin, sit alko oleen niinkun sillee pieni paniikki että mitäs sitten että. (–) Sitten kun tää kansalaispalkka nyt päätty, niin nyt mä en oo päässy sinne uimahalliinkaan [ystävän kanssa] meneen koska, mun pitää nyt säästää rahaa bussilippua varten (–)Siinä tuurittautu kyllä liian hyvää. Et sit ku se taas päättykin niin se oli niinkun aikamoinen putous tonne syöväreihin.”

Eetu Lehto

Suomen perustulokokeilun arviointi