Usein kysytyt kysymykset

MIKÄ PERUSTULO?

Mitä perustulo tarkoittaa?

Perustulo on kaikille yhteiskunnan täysi-ikäisille jäsenille ehdoitta ja vastikkeetta maksettava kuukausittainen rahasumma, joka korvaisi pitkälti nykyisen vähimmäissosiaaliturvan eri muodot.

Miksi perustuloa tarvitaan?

Sosiaaliturvamme rakennettiin yhteiskuntaan, jossa työsuhteet olivat vakaita ja usein elinikäisiä. Tämä nopeasti vanheneva malli ei enää mahdollista riittävän joustavia siirtymiä palkkatyön eri muotojen, työttömyyden, lasten kotihoidon, opiskelun ja muiden elämäntilanteiden välillä. Se ei turvaa myöskään kasvavaa itsensä työllistäjien ja yrittäjien joukkoa.

Monimutkainen ja vaivalloisesti hahmotettava sosiaaliturvajärjestelmä uuvuttaa heikoimmassa asemassa olevat, jolloin kaikkien kansalaisten perustuslaillinen oikeus ihmisarvoiseen elämään ja taloudelliseen turvaan ei toteudu.

Keskeiset perusteet perustulon toteuttamiselle liittyvät ihmisten vapauden lisäämiseen, byrokratian purkamiseen, nykyaikaisten työmarkkinoiden sirpaleisuuden tunnustamiseen sekä ihmisoikeuksien turvaamiseen.

TALOUS

Eivätkö perustulon kustannukset olisi noin 20 tai 30 mrd. euroa vuodessa?

Eivät. Verotusta uudistamalla perustulo olisi mahdollista toteuttaa siten, ettei se söisi valtion nykyistä budjettia eivätkä ihmisten käteen jäävät tulot olennaisesti muuttuisi. Raha vain kiertäisi kansantaloudessa eri tavalla.

Tässä on esimerkki kustannusneutraalista perustulomallista: http://www.vihreat.fi/perustulo. Tuloeroja tasaavassa perustulomallissa kustannuksiksi on laskettu n. 3,6 miljardia euroa: http://vasemmistonperustulo.wordpress.com/

Edellä olevissa malleissa perustulon rahoitus on laskettu pääasiassa tuloverotuksen pohjalta. Perustulon rahoitus voi kuitenkin pohjautua myös muihin veroihin, esimerkiksi arvonlisäveroon, rahoitusmarkkinaveroon tai ympäristöveroihin. Tällöin tuloverotus voi olla kevyempää kuin esimerkkimalleissa.

Mitä eroa huomaisi keskiverto palkkatyöläinen?

Ei juuri mitään. Vakinaisessa työssä käteen jäävät tulot eivät olennaisesti muutu. Ideana on, että tulojen noustessa perustulon tuoma lisä verotetaan asteittain takaisin. Koska perustulo verotetaan takaisin ja suuri- ja keskituloisilta, ei se ole “ilmaista rahaa rikkaille”, kuten joskus virheellisesti väitetään.

Toisiko se myös tuloja?

Kyllä. Pitkällä tähtäimellä mahdollisesti jopa miljardeja. Osa harmaasta taloudesta tulisi verotuksen piiriin työttömien voidessa ottaa vastaan lyhyitäkin keikkatöitä. Työttömien työnhaku joustavoituisi kun pienempienkin töiden vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Osa-aikatyön tekemisen helpottuminen osaltaan parantaisi työttömien asemaa ja toisi myös verotuloja.

Kynnys kokeilla itsensä työllistämistä ja yrittäjyyttä madaltuisi. Erilainen ruohonjuuritason innovatiivisuus ja kansalaisaktiivisuus vilkastuisi. Tällaisilla dynaamisilla tekijöillä olisi merkittävä vaikutus suomalaisen osaamistalouden ja tietoyhteiskuntakehityksen rakentamisessa.

Millaisia säästöjä perustulo aiheuttaisi?

Perustulon luoman hyvinvoinnin ja turvallisuuden myötä monet syrjäytymisestä aiheutuvat sosiaalikustannukset pienisivät todennäköisesti merkittävästi. Voidaan arvioida, että se lievittäisi esimerkiksi nuorten lapsiperheiden elämänhallinnan vaikeuksia ja vähentäisi mielenterveysongelmia sekä ajautumista päihteiden väärinkäyttöön ja pikkurikollisuuteen.

Työttömyyden leima ja siihen liittyvän toivottomuuden oireet lievenisivät. Nämä kaikki vaikuttaisivat piristävästi yhteiskunnan hyvinvointiin ja taloudelliseen aktiivisuuteen.

YKSILÖN KANNALTA

Eivätkö sitten ihmiset lopettaisi työtä ja laiskistuisi?

Erittäin harva ihminen haluaa nykyäänkään jäädä työttömäksi ja elää minimitoimeentulolla. Ei ole perusteltua olettaa, että niin tapahtuisi tulevaisuudessakaan. Todennäköisesti perustulo ei tulisi olemaan merkittävästi nykyistä minimitoimeentuloa suurempi. Jo nykyjärjestelmässä töitä on täysin mahdollista vältellä, jos niin haluaa. Sen sijaan perustulo mahdollistaisi paljon paremmin kaikenlaisen aktiivisuuden itsensä työllistämisessä ja kehittämisessä. Mitä todennäköisimmin perustulo siis lisäisi työntekoa.

Miten perustulo auttaisi?

Perustulo poistaisi merkittävästi nykyisen sosiaaliturvan sisältämiä loukkuja. Se vapauttaisi satoja tuhansia ihmisiä aktiivisiksi kansalaisiksi ja työnhakijoiksi. Työttömäksi joutuessa kannattaisi alusta alkaen hakea lyhytaikaistakin työtä ja osallistua vaikkapa vapaaehtoistoimintaan hyvinvoinnin ja työllistymistä edistävien verkostojen kehittämiseksi. Työkyky ja sosiaalisuus säilyisivät ja lisätulojen ansaitseminen muuttuisi kannustavammaksi.

Perustulo poistaisi työttömyyteen liittyvää häpeää ja aktivoisi ihmisiä itsensä kehittämiseen. Se antaisi jokaiselle tunteen turvatusta ihmisarvosta.

BYROKRATIAN KANNALTA

Eikö meillä jo ole toimiva tukiverkko?

Tukiverkkoamme on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. Se on sirpaleinen mosaiikki, jonka kokonaisuudesta ja sisäisistä suhteista edes palkatut asiantuntijat eivät aina saa tolkkua. Kelan, työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja työttömyyskassojen säännöt ovat niin monimutkaisia ja jatkuvassa muutoksessa, että jopa päivittäin asiakkaita palvelevat virkailijat kompuroivat niiden välillä. Lisäksi ne ovat usein ristiriidassa keskenään ja sisältävät ansamaisia loukkuja. Kuinka järjestelmä sitten voisi palvella ihmisiä, jotka ovat muutenkin uupuneita ja joiden elämäntilanteen edistyminen vaatisi nopean joustavia ratkaisuja?

Mitä perustulo muuttaisi?

Perustulo vapauttaisi sosiaalityöntekijöitä liukuhihnamaisesta paperityöstä aktiivisen sosiaalityön pariin. Aktiivisessa sosiaalityössä ongelmiin ajautuneet ihmiset pyrittäisiin tavoittamaan heidän omasta arjestaan käsin ja heidän vaikeuksiinsa pyrittäisiin perehtymään ajan kanssa. Ennaltaehkäisevällä työllä voitaisiin ehkäistä tuhansien lasten, nuorten ja työttömien syrjäytyminen. Loput byrokratiasta säästetyt työtunnit voidaan muuttaa rahaksi.

TYÖNTEKIJÄN KANNALTA

Eikö perustulo voisi romuttaa palkkatasoa?

Edelleenkin kullakin alalla tulisi noudattaa vallitsevia työehtosopimuksia. Niiden sisältö on työmarkkinajärjestöjen voimasuhteiden tulosta. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että perustulon rinnalla olisi sovittava minimituntipalkasta, joka antaisi lähtökohdan kaikille neuvotteluille sekä turvaisi ansiotason myös sopimisjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvissa töissä.

Olisivatko ammattiliitot edelleen tarpeen?

Ilman muuta. Ammattiliitot ajavat palkansaajien etuja, joista ansiosidonnainen työttömyysturva on varmasti keskeisimpiä. Liittoihin kuuluminen säilyisi perustulonkin aikana houkuttelevana, kunhan liitot huolehtivat, että ne palvelevat jäsentensä tarpeita aktiivisesti ja monipuolisesti ja ovat näkyvästi mukana työpaikkojen arjessa. Perustulo ei tee liittojen tarjoamaa ansiosidonnaista turvaa eikä muita etuuksia kuten lakipalveluita, vakuutuksia ja alennuksia yhtään vähemmän houkutteleviksi.

TYÖNANTAJAN KANNALTA

Olisiko perustulo hyvä ratkaisu työnantajille?

Kyllä, yritykset saisivat joustavammin työntekijöitä kun myös nykyisestä yli 200 000 työttömän joukosta entistä useammilla olisi helpompi ottaa vastaan erilaisia työtehtäviä.

Mikä olisi joustavampaa?

Perustulo poistaisi eri esteet ja karenssit, jotta motivoituneen työntekijän olisi helpompi tehdä henkilökohtaisia valintoja. Byrokratian kahleiden poistuttua satojentuhansien työvoimareservi vapautuisi ja alkaisi aktiivisesti etsimään ja ottamaan vastaan lyhytaikaisiakin töitä.

SUOMEN KOKONAISEDUN KANNALTA

Kuinka perustulo muuttaisi yhteiskuntaa?

Perustulo kohdistuisi koko yhteisöön ja auttaisi aivan erityisesti kaikkein köyhimmässä asemassa olevia, mutta edistäisi myös luovien osaajien pärjäämistä ja sikäli vaurauden kasvua. Se inhimillistäisi yhteiskuntaa ja lisäisi samalla taloudellista dynaamisuutta. Voidaan hyvin arvioida, että perustulo tekisi Suomesta kansainvälisesti edistyksellisen yhteiskunnan, johon kehittyisi sekä vahva kansalaisyhteiskunta että 2000-luvun osaamistalous.

Miten se vaikuttaisi konkreettisesti?

Pahoinvoinnin näkyvimpien oireiden lievittyminen lisäisi kaikkien elämänlaatua ja turvallisuutta. Kun yleinen hyvinvointi lisääntyisi, niin se alkaisi näkyä konkreettisesti sosiaalisuutena ja parempana viihtyvyytenä. Keskimääräisen hyvinvoinnin, työkyvyn ja luovuuden lisääntyessä perustulolla olisi lukemattomia konkreettisia positiivisia vaikutuksia yrityksille ja kulttuurielämälle.

TULEVAISUUDEN KANNALTA

Kuinka perustulo suhtautuu työmarkkinoiden muutoksiin?

Globaalin yritysmaailman nopeat muutokset ja uudet projektityöt edellyttävät uudenlaista sosiaaliturvaa. Perustulo on tulevaisuuteen tähtäävä ratkaisu, joka turvaa nykyistä paremmin sekä perustuslailliset kansalaisoikeudet että talouden kehityksen. Se on merkittävä askel suomalaisen osaamistalouden ja tietoyhteiskuntakehityksen tiellä. Se on myös tapa turvata suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Yksi vastaus artikkeliin ”Usein kysytyt kysymykset

  1. Päivitysilmoitus: Suomi epäkuntoon, osa 2: SSS-hallituksen työpolitiikka ja kaksinaismoraali | Kokemuksia palkkatyön ulkopuolelta

Kommentointi on suljettu.