Valmiina perustuloon! – Heikki Patomäen haastattelu

Olisiko perustulo mahdollinen osana yhteiseurooppalaista tulonjako- ja vakauttamisjärjestelmää? BIEN Finlandin Jukka Peltokoski haastatteli vasemmistolaista talousprofessori Heikki Patomäkeä.

Jukka Peltokoski: Puhut perustulon puolesta kirjassasi Suomen talouspolitiikan tulevaisuus (Into Kustannus 2015). Mitä perustulo sinulle tarkoittaa? Miten kuvailisit perustulokeskustelua Suomessa ja ehkä laajemminkin?

Heikki Patomäki: Monet varmaan muistavat, että vaikka perustulo on vanha idea, sen yksi tunnetuista kannattajista on ollut Milton Friedman. Monien taloustieteilijöiden näkökulmasta kyse on vain negatiivisesta tuloverosta, jonka tarkoitus on korvata useimmat tai kaikki sosiaaliturvan muodot. Tämä kertoo siitä, että myös perustuloidean kohdalla olennaista on se, miten se ajatellaan toteutettavan.… Lue lisää

MIELIPIDE: Perustulo ja uusi hyvinvointi – Jukka Peltokoski

Perustulo tarkoittaisi taattua oikeutta toimeentuloon. Se olisi käytännössä uusi ihmisoikeus, sillä se murtaisi nykyisen vastikkeellisen toimeentulon mallin. On kuitenkin eri asia toteuttaa perustulo markkinoiden kuin hyvinvoinnin puolesta.

Korkeaa perustuloa haukutaan idealismiksi, mutta todellisuudessa se on ainoaa realismia. Jos perustulo toteutetaan matalana, se johtaa työssäkäyvien köyhien matalapalkkayhteiskuntaan. Korkea perustulo sen sijaan antaa mahdollisuuden kamppailla kokonaan uudenlaisesta hyvinvoinnista.

Tämä edellyttää perustulon kytkemistä kokonaisvaltaisempaan yhteiskuntapolitiikkaan, jossa julkisella palveluvastuulla on yhä keskeinen rooli. Ilman sitä perustulo on helposti vain keino tuottaa eriarvoisuutta.

Hyvä kattaus hyvinvointiyhteiskunnan perustulosta löytyy esimerkiksi verkkolehti Jacobinista, jonka mukaan perustulon ja uuden hyvinvoinnin lähtökohtana on “työmarkkinoiden tyranniasta vapautuminen”.… Lue lisää

MIELIPIDE: Perustulo ja kapinaruumis – Jukka Peltokoski

Meillä ei ole muuta menetettävää kuin ruumiimme. Siksi sen puolesta pitäisi kamppailla. Ruumiin vapauttaminen pääoman vallasta vaatii yhteistä aikaa. Perustulolla kamppaillaan ajasta.

Talousviisaat keskustelevat tänään kiihkeästi inhimillisestä pääomasta. Sillä tarkoitetaan inhimillisiä kykyjä, taitoja tai tietoja, joista on hyötyä työmarkkinoilla. Inhimillinen pääoma viittaa työvoiman osaamiseen ja kouluttautuneisuuteen.

Korkea inhimillinen pääoma yhteiskunnassa lisää merkittävästi talouskasvua. Emme voisi kuvitella nykytaloutta ilman koulutettua, kommunikoivaa ja sosiaalisilta taidoiltaan kyvykästä työvoimaa.

Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, ettei muodollinen oppivelvollisuus vastaa käytännön normia. Vähintään keskiasteen tutkinto on työmarkkinoilla uusi minimi, eikä Ilman “papereita” ole pääsyä kuin kilometritehtaalle.… Lue lisää