LAHJOITTAKAA VAROJA SUOMEN PERUSTULOVERKOSTOLLE!

top-banner

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry
tekee tärkeää kansalaisjärjestötyötä vapaaehtoisvoimin niin Suomen kuin kansainvälisenkin perustulokeskustelun sekä perustulohankkeiden ja -tapaamisten kanssa. Emme maksa palkkoja, mutta vaikuttamiseen, tiedottamiseen ja yhteydenpitoon tarvitsemme taloudellisia resursseja.

Suomen laajaa kansainvälistäkin huomiota herättänyttä perustulokokeilua täytyy seurata tarkkaan ja siihen pyrkiä vaikuttamaan. Myös laajempaa perustuloon liittyvää tutkimusta tarvitaan enemmän ja tutkimusta rahoittavia instituutioita tulee saada mukaan.

Verkostomme on yhdessä Tampereen yliopiston kanssa saanut järjestettäväkseen maailman perustuloverkoston (BIEN) kansainvälisen kongressin vuonna 2018. Tämäkin edellyttää verkostomme edustajilta entistä enemmän yhteydenpitotarvetta ja tapaamisia myös kansainvälisesti.… Lue lisää

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry:n lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä laeiksi perustulokokeilusta ja tuloverolain 92§:n väliaikaisesta muuttamisesta (STM051:00/2016)

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry arvostaa hallitusta uskalluksesta toteuttaa käytännön perustulokokeilu määrätietoisella aikataululla. Kokeilua valmistellut KELAn johtama tutkimusryhmä on tehnyt tasokasta työtä esivalmisteluvaiheessa. Valmistelun tiedottaminen on ollut laajaa ja osallistavaa. Valittu perustulon summa 560 € on kohderyhmän ja verrokkiryhmän kannalta yhdenvertainen, eli nykyisiä kohdejoukon tukia vastaava. Useiden eritasoisten summien kokeilu olisi tutkimuksellisesti mielenkiintoista, mutta perustuslaillisen yhdenvertaisuusvaatimuksen mukaan haastavaa. Kokeilulla testataan perusturvan toteutustapaa. Sen taso on erillinen, poliittisesti määriteltävä kysymys.

Suomen perustuloverkostossa hahmotetaan kokeilun toteuttamisen vaativat reunaehdot. Silti jo esivalmistelunkin perusteella perustuloverkosto odotti kunnianhimoisempaa ja kattavampaa kokeilua.… Lue lisää

Taloustutkijoiden kesäseminaari Jyväskylässä 1.-2.6.2016

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu järjestää perinteisen taloustutkijoiden kesäseminaarin 1. – 2.6.2016 jo 33. kerran. Paikka on Jyväskylän yliopisto (Mattilanniemi, Agora). Seminaariin ovat tervetulleita kaikki taloustieteen, yrityksen taloustieteiden, julkisen hallinnon ja yrityselämän edustajat sekä muut seminaarin aihepiireistä kiinnostuneet.

PERUSTULOA KOSKEVAT ALUSTUKSET

Klo 12.20-13.15

Plenum I – Agora, Martti Ahtisaari -sali
Professori Bertil Holmlund (Uppsalan yliopisto): Unemployment insurance versus basic income: Lessons from economic research

Esitystä kommentoi Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja ja perustulokokeilutyöryhmän puheenjohtaja, professori Olli Kangas

Sessio klo 14.00-15.25
Perustulokokeilu – Ag B201 (2.
Lue lisää

Valmiina perustuloon! – Heikki Patomäen haastattelu

Olisiko perustulo mahdollinen osana yhteiseurooppalaista tulonjako- ja vakauttamisjärjestelmää? BIEN Finlandin Jukka Peltokoski haastatteli vasemmistolaista talousprofessori Heikki Patomäkeä.

Jukka Peltokoski: Puhut perustulon puolesta kirjassasi Suomen talouspolitiikan tulevaisuus (Into Kustannus 2015). Mitä perustulo sinulle tarkoittaa? Miten kuvailisit perustulokeskustelua Suomessa ja ehkä laajemminkin?

Heikki Patomäki: Monet varmaan muistavat, että vaikka perustulo on vanha idea, sen yksi tunnetuista kannattajista on ollut Milton Friedman. Monien taloustieteilijöiden näkökulmasta kyse on vain negatiivisesta tuloverosta, jonka tarkoitus on korvata useimmat tai kaikki sosiaaliturvan muodot. Tämä kertoo siitä, että myös perustuloidean kohdalla olennaista on se, miten se ajatellaan toteutettavan.… Lue lisää

MIELIPIDE: Digitaalinen työelämä ja perustulo – Ville-Veikko Pulkka

Digitaalinen työelämä ja perustulo

As as practical matter, for the majority of people who lose middle-class jobs, access to a smart phone may offer little beyond the ability to play Angry Birds while waiting in the unemployment line.” (Ford 2015, 79)

Teknologinen kehitys on aina ollut tärkeä kapitalistisia yhteiskuntia muovaava voima. Vasta höyrykone ja sähkö synnyttivät ensimmäisen ja toisen teollisen vallankumouksen, joiden seurauksena maailman väestö lähti räjähdysmäiseen kasvuun ja hyvinvointi saattoi levitä laajemmalle yhteiskuntaan.

Digitaalisten teknologioiden on katsottu olevan höyryvoiman ja sähkön kaltaisia yleistarkoitusteknologioita (GPT, general purpose technologies), jotka tunkeutuvat kaikkialle yhteiskuntaan, kehittyvät ajan myötä ja synnyttävät innovaatioita.… Lue lisää

MIELIPIDE: Perustulo ja uusi hyvinvointi – Jukka Peltokoski

Perustulo tarkoittaisi taattua oikeutta toimeentuloon. Se olisi käytännössä uusi ihmisoikeus, sillä se murtaisi nykyisen vastikkeellisen toimeentulon mallin. On kuitenkin eri asia toteuttaa perustulo markkinoiden kuin hyvinvoinnin puolesta.

Korkeaa perustuloa haukutaan idealismiksi, mutta todellisuudessa se on ainoaa realismia. Jos perustulo toteutetaan matalana, se johtaa työssäkäyvien köyhien matalapalkkayhteiskuntaan. Korkea perustulo sen sijaan antaa mahdollisuuden kamppailla kokonaan uudenlaisesta hyvinvoinnista.

Tämä edellyttää perustulon kytkemistä kokonaisvaltaisempaan yhteiskuntapolitiikkaan, jossa julkisella palveluvastuulla on yhä keskeinen rooli. Ilman sitä perustulo on helposti vain keino tuottaa eriarvoisuutta.

Hyvä kattaus hyvinvointiyhteiskunnan perustulosta löytyy esimerkiksi verkkolehti Jacobinista, jonka mukaan perustulon ja uuden hyvinvoinnin lähtökohtana on “työmarkkinoiden tyranniasta vapautuminen”.… Lue lisää

MIELIPIDE: Rahareformi ja perustulon rahoitus – Patrizio Lainà

Perustulo tyrmätään monesti suoralta kädeltä vedoten sen rahoituksen hankaluuteen. Tässä kirjoituksessa esitetään rahareformi yhtenä keinona rahoittaa ainakin osa perustulosta. Lisäksi esitetään maltillisempi vaihtoehto, jossa keskuspankin harjoittama määrällinen keventäminen suunnattaisiinkin suoraan ihmisille ”kansalaisosingon” muodossa.

Nykyisin yksityiset pankit luovat lähes kaiken rahan lainaustoiminnan yhteydessä. Rahareformi siirtäisi rahanluontivallan yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun.
Lainaustoiminta säilyisi kuitenkin yksityisissä käsissä, mutta jatkossa pankit voisivat lainata ainoastaan olemassa olevaa rahaa sen sijaan, että ne luovat uutta rahaa lainanannon yhteydessä. Rahareformia perustellaan talouden vakauttamisella, demokratian lisäämisellä ja eriarvoisuuden vähentämisellä, mutta se voisi helpottaa myös perustulon rahoitusta.… Lue lisää

MIELIPIDE: Perustulo ja kapinaruumis – Jukka Peltokoski

Meillä ei ole muuta menetettävää kuin ruumiimme. Siksi sen puolesta pitäisi kamppailla. Ruumiin vapauttaminen pääoman vallasta vaatii yhteistä aikaa. Perustulolla kamppaillaan ajasta.

Talousviisaat keskustelevat tänään kiihkeästi inhimillisestä pääomasta. Sillä tarkoitetaan inhimillisiä kykyjä, taitoja tai tietoja, joista on hyötyä työmarkkinoilla. Inhimillinen pääoma viittaa työvoiman osaamiseen ja kouluttautuneisuuteen.

Korkea inhimillinen pääoma yhteiskunnassa lisää merkittävästi talouskasvua. Emme voisi kuvitella nykytaloutta ilman koulutettua, kommunikoivaa ja sosiaalisilta taidoiltaan kyvykästä työvoimaa.

Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, ettei muodollinen oppivelvollisuus vastaa käytännön normia. Vähintään keskiasteen tutkinto on työmarkkinoilla uusi minimi, eikä Ilman “papereita” ole pääsyä kuin kilometritehtaalle.… Lue lisää

MIELIPIDE: Perustulo työtä vastaan – Jukka Peltokoski

Perustuloa perustellaan sillä, että se helpottaisi yrittäjyyttä ja työn vastaanottamista. Perustulo tarkoittaa kuitenkin myös työstä kieltäytymistä. Ainakin prekariaatille.

Perustulon yksinkertainen viisaus on, että raha liennyttää rahan tarvetta. Raha on tarpeen yhteiskunnassa toimimiseksi ja elämiseksi. Jo kohtuullinen määrä rahaa vapauttaa elämään vähemmällä työllä.

Perustulo vapauttaisi työn vastaanottamiseen ja yritteliäisyyteen, mutta se myös vapauttaisi työn vastaanottamisesta ja yritteliäisyydestä.

Työväen lakkoliikkeissä vaadittiin turvattua toimeentuloa, 8-tunnin työaikaa ja palkallisia lomia, siis vapautumista työstä ja lisää vapaa-aikaa. Perustulo on uudelleen muotoilu tästä työn vastaisesta kamppailusta, mutta se on myös uudelleen muotoilu työväestä itsestään.Lue lisää

MIELIPIDE: Feministisestä perustulosta – Amu Urhonen

Feministisestä perustulosta

On vihdoinkin tullut perustulon aika. Se lukee pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa sivulla 21: Toteutetaan perustulokokeilu.

On sitä odotettukin. Perustulosta on keskusteltu vuosikausia. Kaikki huipentui ennen kevään eduskuntavaaleja. Siitä puhuttiin vaalipaneeleissa, isoilla areenoilla. Joka puolueen oli määriteltävä kantansa perustuloon. Vihreät ja vasemmistoliitto julkaisivat uskottaviin laskelmiin perustuvat perustulomallinsa.

Nyt jännittää. Ei ole vielä kerrottu, milloin ja miten perustulokokeilu toteutetaan. Perustulo ei sinänsä ole yhtään mitään: oikeudenmukainen, feministinen tai mitään muutakaan. Mitä hallitus on suunnitellut? Entä millainen olisi se perustulo, jonka minä haluan, feministinen perustulo?… Lue lisää